Poikiminen säännöllisesti noin vuoden välein on tärkeä osa niin lypsylehmän kuin emolehmänkin työtä. Lypsylehmällä se takaa mahdollisimman hyvän maitotuotoksen, emolla taas vasikka on tärkein tuotos ja oikea poikimarytmi tuotannon kannalta oleellista. Jotta vuoden poikimaväliin päästään, ei aikaa ole tuhlattavaksi. Kohdun täytyy palautua poikimisesta nopeasti ja kiimakierron käynnistyä ajoissa. Jos ongelmiin havahdutaan vasta kolmen kuukauden päästä poikimisesta, viivästyy seuraava poikiminen taatusti.
Lepokausitarkastuksella tarkoitetaan poikineen lehmän tarkastamista ennen siemennysten aloittamista. Optimaalisin aika tarkastukselle on noin 4-5 viikkoa poikimisesta, jolloin kohdun pitää olla jo palautunut, ja usein kiimakiertokin on käynnistynyt. Tässä vaiheessa havaitut tulehdukset paranevat yleensä hyvin eivätkä viivästytä tiinehtymistä. Mahdolliset rakkulat ja toimimattomat munasarjat saadaan hoidettua ajoissa, jolloin keltarauhasen progesteroni pääsee valmistelemaan kohtua tulevaa tiineyttä varten. Hyödyllisintä on tehdä lepokausitarkastukset kaikille lehmille, koska kaikki tulehdukset eivät näy päällepäin valutuksina ja ne saattavat siksi helposti jäädä turhaan muhimaan, jos lehmiä ei tarkisteta. Tämä tarkoittaa , että karjakoosta riippuen, lepokausitarkastukset on hyvä tehdä 1-1,5 kuukauden välein. Isoimmissa karjoissa käynnit voivat olla tarpeen jopa viikoittain. Käynnit voi tehdä joko eläinlääkäri tai seminologi, jolloin eläinlääkäri kutsutaan hoitamaan mahdolliset ongelmatapaukset.
Siemennykset kannattaa aloittaa jo 50 vrk poikimisen jälkeen, jos lehmällä ei ole ollut ongelmia lypsykauden alussa. Mikäli kiimoja ei ole havaittu, vaikka lehmän munasarjat toimivat, voidaan tarkastuksen yhteydessä antaa prostaglandiinipiikki. Näin kiimaa tiedetään tarkkailla muutaman päivän kuluttua.
Lepokausitarkastusten yhteydessä tehdään toki myös tiineystarkastukset, jotka ultralla voidaan tehdä jo 28 vrk siemennyksestä. Varhaiset, alle 42 vrk tehdyt tiineystarkastukset on hyvä vielä tarkistaa myöhemmin, koska varhaisluomisia saattaa tapahtua. Samalla eläinlääkärikäynnillä hoituvat hyvin myös nupoutukset ja esimerkiksi lääkkeiden varalleluovutus.
Kirjoittaja on Emovetin eläinlääkäri Iris Kaimio.